Koh Taon viimeinen moskiitontappokohtaus, banana pancake with chocolate ja illanistunta tulitaiteilijoita katsellen on nyt taputeltu. Dengue-kuumekaan ei iskenyt. Kai.
Saarten valloitus jatkuu. Saavuttiin siis eilen lautalla Koh Phanganille, legendaariselle lansimaalaisen nuorison valloittamalle karkelointisaarelle. Paastiin myos todistamaan taattua thaimaalaista rakennuslaatua: puinen silta, jota pitkin Koh Taon satamasta siirryttiin lautalle, hajosi. Kirjaimellisesti. Eraan raskaammanluokan amerikkalaismiehen alla lahonneet laudat tippuivat mereen ja siinapa sitten odoteltiin muutama tunti kun paikalliset raksamiehet naulailivat lankkua laituriin. Lautan kapteeni yritti todennakoisesti kiiruhtaa menetettya aikataulua takaisin ajamalla nopeampaa, joka kostautui melkoisena heilumisena. Eipa siina, on kai kurjempiakin paikkoja voida pahoin kuin Tyynen valtameren paalla.
Mutta itse Koh Phangan on ihan hauska. Ei niin hauska, kuin Koh Tao mutta hauska. Ensivaikutelma oli kuin Norjasta, silla vuoristoa ei puutu. Kymmenen kilometrin taksimatka satamasta guest houseemme avolavan kyydissa kaatosateessa nailla teilla oli sanalla sanoen mielenkiintoinen. Oppii arvostamaan Hameenkadun mukulakivia... Tama on aika lansimaalaistunut paikka, ja varsinkin naina paivina alkaneen high seasonin ansiosta kohtuuhintaista guesthousea on kaytannossa mahdotonta loytaa. Onneksi kuulopuheet kulkeutuivat meidankin korviin, ja loydettiin leppoisa huone aina ensi viikon torstaihin asti itsellemme. Eipa tarvi siis vietella joulun pyhia palmun alla. Tiistaina olemme kuulemma erittain tervetulleita viettamaan belgialaisten kanssa joulupiknikkia rannalle. Friends Christmas kuulostaa kylla kovin kivalta. :)
Tanaan on kuulemma maailmanloppu? Taalla on jos jonkinlaista Doom's day partya tarjolla illaksi. Ensi viikon perjantaina taalla on myos surullisenkuuluisa Full moon party, joten tanne syoksyy arviolta parikymmenta tuhatta sankaria juhlimaan taysikuuta. Onhan se kuu taalla kieltamatta todella hieno, mutta etta niin isojen bileiden arvoinen. Taidammekin karata saarelta ennen Full moonia, koska majoituksen ja elintarvikkeiden hinnat vahintaan kaksinkertaistuvat niina paivina.
Loppuviikko lienee menevan Phanganiin ja sen ihmisiin tutustuessa, papaijashakeja juodessa ja horisonttiin tuijotellessa. Toivottavasti Suomessa ei ole hurjan kylma ja toivottavasti mahdollisimman moni loytaa joulupuurostansa mantelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti